Ruona 1808

Vuosi 1808 oli Ruonan kylän historiassa merkityksellinen. Suomen sota (1808 - 1809) toi taistelut Ruonalle elokuun lopussa vuonna 1808. Ruonan taistelua pidetään koko Suomen sodan käännekohtana, joka johti Ruotsin armeijan taistelumotivaation laantumiseen ja lopulta Ruotsin tappioon koko sodassa.

Ruonalla sijaitsee Suomen sodan opastuskeskus, jossa kerrotaan sodan tapahtumista, taustoista, sekä tuon aikakauden olosuhteista.

Ruona 1549 - 2009

Ruonan kylän alkuvaiheet ja asuttaminen

Ensimmäiset verollepannut viljelijät Kuortaneen (Kurdana by) Ruonan ja Salmen alueella löytyvät historian kirjoista vuodelta 1549. Vuoden 1557 manttaaliluettelosta löytyy neljä nykyisen Ruonan kylän aluetta asuttanutta tilallista. 1500-luvun loppuun mennessä Ruonan talojen määrä oli tuplaantunut ainakin kahdeksaan. Vuoden 1651 kymmenysluettelosta löytyy kymmenen taloa Ruonanan kylältä - Mustapää, Sipilä, Herola, Perälä, Nuttila, Kocgila, Ruona, Hapala, Hiroi ja Mauxela. 1600-luvun lopulla asutuksen laajeneminen oli hitaampaa maassa vallinneen suuren nälänhädän vuoksi.

Asutuksen laajeneminen alkoi nopeutua uudelleen 1700-luvun puolivälissä. Vuonna 1757 tuli voimaan Suomessa isojako, jossa liikamaa määrättiin uudisasutukseen. Kuortaneella isojako aloitettiin 1760-luvulla.

Tervanpoltosta vaurautta

Vaikka peltoa raivattiinkin innokkaasti, kuortanelaiset vaurastuivat kuitenkin tervanpoltolla. Jo 1600-luvulla tervanpoltto muodosti kuortanelaisille tärkeän sivuelinkeinon. 1700-luvulla tervanpoltosta olikin jo muodostunut kuortanelaisten pääelinkeino. 1700-luvun aikana kuortanelaiset vaurastuivat tervanpolton ansiosta. Kuortaneelta löytyy yli 300 tervahaudan paikkaa.

Komea rakennuskanta

Tervanpolton tuoman vaurauden myötä kuortanelaisilla oli varaa ostaa siemenviljaa, karjaa ja ennen kaikkea rakentaa. Tervanpoltossa onkin kuortaneen komean talonpoikaisrakentamisen perusta. Ensin 1600-luvulla rakennettiin yksitupaiset ja myöhemmin kaksitupaiset tuparadit. Ensimmäinen talonpoikaistyylinen pohjalaistalon Kuortaneella arvellaan olleen vanha Takalan talo. Nimismies Björck osti Takalan tilan Ruonalta vuonna 1777 ja rakennnutti kaksifooninkisen pohjalaistalon tilan päärakennukseksi.

Kuortaneen pohjalaistalot on rakennettu 1700 - 1800 -luvuilla, pääosin 1800-luvun alkupuolella. Rakennustyyli on saanut vaikutteita rannikkokaupunkien kauppiaiden taloista. Pohjalaistalon pihapiiriin kuululu perinteisesti piha, jota ulkorakennukset ympäröivät melko yhtenäisesti. Ruonan kylällä on säilynyt vanhaa rakennuskantaa ja kylämiljöötä merkittävässä määrin, mitä ei voi olla huomaamatta kylän alueelle saapuessa.